Makkarahuijaus!

Ei muuta kuin, että ajattelin kertoa teille kaikille kuinka tekniikka on HIENO asia. Nimittäin, tänään ei suksittu suolle, vaan jalkasteltiin Makkarajärvelle. Mutta voin kertoa, jotta se oli yhtä suurta huijausta kuin Suolijärvi, ei siellä mitään makkaroita ollut! Tai sitten ne olivat jään alla, pitääpäs kesällä käydä tarkastamassa asia.

No, kummiskin, tällä kertaa Pöhlö ei ottanut mukaan mitään papparatsivehkeitä, vaan täyden internetti-varustuksen, eli N800-vehkeen ja semmoisen kenkäpuhelimen jollain kaistalaajennuksella. Tosin se ei mitään internettiä siellä käyttänyt, mutta se oli ottanut myös semmoisen, tiedättekö, semmoisen GeePeeäS-palikan mukaan, joten se sitten onnistui saamaan meidän reitin vakoiltua! Epäilen, että se suunnittelee jotain semmoista, että laittaisi ne vehkeet MINUN ylleni, ja se sitten voisi jälkeenpäin katsella, missä olen liihotellut? Kunhan ensin on hakenut Minut paloasemalta. No, joka tapauksessa tämmöseltä se meidän reitti sitten näytti. Kaksi tuntia ja 9,1 metrikiloa sanoi vehje. Tosin me onnistuttiin välillä olemaan NIIN ovelia, jotta se GeePeeäSkään ei tiennyt missä mennään, niin en ole ihan varma, onko tuo kilo-lukema ihan oikea, jotta arvaako se niihin tyhjiin kohtiin jonkun metrilukeman vai ei?

Klikkaamalla tulee isompana...

Pääsiäisyllätys ja suohiivintää

Aah, mitä olisikaan pääsiäinen ilman pääsiäisYLLÄTYSTÄ! Nimittäin, Minun vahtimestarini, herra Merckx, järjesti heti tässä pitkästyttävän perjantain yöllä pääsiäisyllätyksen. Valitettavasti Pölhö, yllätys yllätys, EI ÄLYNNYT ottaa fotograafista esitystä yllätyksestä:-( Nimittäin, herra M, oli yöllä käyttänyt salaa sisävessaa, vaikka täällä sisävessaan ei ole ollut oikeutta kuin MINULLA, ja ehkä silloin tällöin Pölhöllä. Tosin Minunkin sisävessa-oikeus jotenkin vähentynyt viime aikoina. No, kuten kaikki tietävät, niin herra M:llä IHAN on ihan pienestä pitäen ollut ihastuttava tapa syödä... sisällä tuotetut tuotoksensa, jonka jälkeen hetken päästä se oksentaa ne samat tuotokset, lisättynä vielä mahassa olleilla tuotoksilla, TOISELLE matolle. Tosin tällä kertaa täällä ei ollut mattoja lattialla, joka lienee edelleen MINUN ansiotani! Pölhön mielestä on muuten perin hauskaa, kun herra M tulee esityksensä jälkeen takaisin sänkyyn ja alkaa nuoleskelemaan Pölhön naamaa.

No, asiasta kahdeksanteen. Saimme ERITTÄIN viisaalta taholta neuvon lähteä pääsiäistylsyyttä pakoon ULOS, joten otin neuvosta viisaan ja suksimme suolle Pölhön ja padikaartien kanssa. Tai ei me nyt sentään suksittu, mutta jalkasteltiin. Tällä kertaa Pölhö oli älynnyt sonnustautua papparatsin asuun ja tuommoisia se sitten räiski menemään. Jos jotain kiinnostaa, niin lisää löytyy Minun, eli Maiçan Kalleriasta.

- Tässä Minä ravistelen tukan sekaisin

- Herra Merckx siunaa MINUT maailman parhaaksi

- Siunauksen jälkeen hurrataan!

- En ymmärrä miksi Pölhön täytyy ottaa tämmöisiä kuvia??

- Jokos ymmärrätte, miksi Minulla on punaiset valjakset ja neonvärin värinen naru
(Onneksi ei sentään Neon 2 -värinen... No nyt tuli NIIN hyvä vitsi, että varmasti
JOKU vähintäänkin HIHITTI!)

- Tässä me rikotaan Merckxin kanssa vauhdilla lumivalli

- Tässä MINÄ menen ainakin MILJOONAA!

- Vahtimestari jäniksenä

Läähättämishuone

Eli tämä on sitten Blogger -ploki. Muut ovat siis Vuodatus ja WorldPress.

Jaahas, mitä nyt? No ei paljon mitään. No semmoista, että kävin tuossa päivänä eräänä semmoisessa läähättämishuoneessa, mikä meillä täällä on. Se on semmoinen pienehkö koppi, jossa joskus on kamalan läähättävä ilmasto, mutta yleensä ei. No, tällä kertaa kävin siellä ihan sisällä asti, kun siellä oli semmoinen läähätyskausi menossa, ja jäin sitten makoilemanaan hetkeksi siihen keskimmäiselle katsomonosalle ja Pölhö oli ylimmällä. Emmää oikein ymmärrä mitä sieltä katsomosta oikein seurataan mutta välillä vaan hyvää juomavettä heitti semmoiseen laatikkoon, mistä kuului sitten kova pihina ja puhina ja sitten alkoi läähätyttää. Sitten se Pölhö heitti Minut, voitteko kuvitella MINUT, ulos sieltä! No, Minä luonnollisesti en semmoista käytöstä suvaitse, vaan tulin oven taakse HUUTAMAAN, ja tulihan se järkiinsä ja päästi Minut takaisin läähättämään. En oikein vieläkään tiedä, että mikä idea siinä touhussa on, mutta taidan mennä toisenkin kerran!

No, olen Minä sentään tässä välillä käynyt LÄHES päivittäin pienillä seikkailuretkillä ja huudattanut ja rammityttänyt tuota Pölhöä, kun se siitä niin kovasti näyttää tykkäävän. Paloasemalle asti en ole vielä päässyt, mutta YRITYKSEN puutteesta Minua ei voi syyttää!